maanantai 7. joulukuuta 2015

Kuristusvirtausmittauksen tarkistusmittaus

Teimme vesiprosessilla työn, jossa piti katsoa vesityöprosessin näytöltä virtauslukemaa ja venttiilin asentoa ja verrata niitä paikalliseen  virtausmittariin ja katsoa venttilistä sen asento. Vertailimme tuloksia eri arvoilla, jotka näet seuraavassa kaaviossa:
 
Venttilin asen- Laskettu tila- Venttiilin asen- Tilav.mittarin Ero
to, näyttö% vuusvirtaus to % lukema (l) (l)
0 0 0 0 0
10 18 10 13 5
20 28 20 29 1
30 44 30 44 0
40 56 40 60 4
50 80 48 83 3
60 122 59 117 5
70 160 70 171 11
80 205 78 217 12
90 222 90 234 12
100 235 98-99 245 10

 Laskimme mittaustulosten perusteella epätarkkuden max. virheen kohdalla, jolloin epätarkkuus on n.6% mittausalueesta.

Lopuksi laadimme vielä koordinaatiston, jossa näkyy venttiilin asento verrattuna virtauslukemaan:


Virtauksen säätö taajuusmuuntajalla

                               Virtauksen säätäminen taajuusmuuntajan ja venttiilien avulla
Johdanto/teoria
Virtausta voi säätää monella eri tavalla, kuten esimerkiksi taajuusmuuntajalla ja venttiileillä. Tässä harjoituksessa käytettiin taajuusmuuntajaa ja venttiilejä virtauksen voimakkuuden säätämiseen.
Käytetyt laitteet/aineet
Keskipakopumppu, taajuusmuunnin, rotametri, venttiilit ja pumpattavana aineena toimi vesi.

Mittaustulokset, Taulukko1


Venttiilien aukiolo prosenteissa 
 
Kierrosluku 
25 % 
50 % 
75 % 
100 % 
700RPM 
30 
100 
110 
120 
880RPM 
75 
125 
150 
160 
1100RPM 
80 
160 
200 
205 

Taulukko2
 Kuva

Lämmösiirto (levylämmönvaihdin)



Lämmönsiirtimen käyttö ja energiansiirron määrä
Johdanto
-        Lämmönsiirrolla tarkoitetaan, sitä että lämpöä siirretään aineesta toiseen silleen että siinä on kovaa materiaalia välissä ettei aineet sekoitu.
-        Levylämmönsiirrin, vaippa- putkisiirrin ja kierukkalämmönsiirrin.
-        Vaippa- putkisiirtimen toimintaperiaate on että vaippaan menee lämminvesi ja putkissa sen sisällä kylmävesi joka sitten lämpenee.

Työselostus
-        Työn tarkoitus
o   Oppia laitteen oikea ja turvallinen käyttö
o   Oppia linajaamaan virtaus
o   Oppia laskemaan mittaustuloksista lämmönsiirtimessä tapahtuva energiasiirron määrä.
o   Oppia säätämään lämmönvaihdinta.
-        käytimme työssä vaippa- putkisiirräntäaineena lämmintä ja kylmää vettä
-        avasimme venttiilit ja ohjasimme virtauksen vasta virtaan ja kylmän veden putkien sisälle, lämpimän veden vaippaan ja lämmitimme kylmää vettä.
johtopäätökset
-        Lämminvesi viilenee ja kylmä- lämpenee
Kertauskysymyksiä
1. Mikä on se potentiaali, joka saa lämpöenergian siirtymään lämmönsiirtimessä virtauksesta toiseen?  V: Lämpötila ero.
2. Mihin suuntaan lämpöenergia siirtyy?  V: Lämpimästä kylmempään.
3. Miksi kuuman veden luovuttama energiamäärä on suurempi kuin kylmän veden vastaanottama? Entä, jos saat päinvastaisen tuloksen, mitä se merkitsee?
V: Lämpöhäviöiden takia. Jos saa päinvastaisen tuloksen niin on tapahtunut lämpöhäviötä.
4. Millä tavoilla voit säätää siirtimestä ulostulevan virtauksen lämpötilaa?
V: Säätämällä virtausnopeuksia.

Leimahduspisteen määrittäminen



Leimahduspisteen määrittäminen
1.     Johdanto

Tässä työssä tarkoituksena oli tutustua leimahduspistelaitteen toimintaan ja määrittää jonkin / joidenkin palavien nesteiden leimahduspiste. Määritys tapahtui Pensky-Martens menetelmällä.

2.     Käytetyt laitteet

Käytimme työssä koulun leimahduspisteen määrittämiseen tarkoitettua konetta (HFP 380 Pensky Martens).

3.  Mittaukset ja tulokset

Mittasimme leimahduspisteen 5 eri aineella.
Diesel-laatu         Kirjallisuusarvo, laadullinen ja tyypillinen              Oma tulos
ST1 Polttoöljy      60*C /64*C                                                       65*C
Biodiesel (2012)   n. 130*C                                         150*C ei leimahda
ABC smart diesel 50*C/65*C                                                         71*C
Neste pro diesel  57*C /74*C                                                         67*C
ST1 diesel           60*C/63*C                                                         66*C

4. Johtopäätökset

Biodiesel kestää eniten lämpöä ilman leimahduspisteen muodostumista ja ST1 polttoöljy muodostaa alhaisimmassa lämpötilassa leimahduspisteen.